Hetkittäin piinaa

Elämästä kiinni, siinähän roikun

Kuolleen kalan silmin, kera koukun

Ympäri maailmaa hoipun, hoipun

saavutanko huipun

huipun?

Uuteen nousuun elämän kaarteessa

melkein Lomalla, tauvon tarpeessa

Uuteen nousuun kuopista, kuopasta

huonosta huovasta

huovasta?

Dramatisoin

Makaan yksin, pimeässä huoneessa

Makaan, yskin

poskille ajatusten tulvassa

valuu kuivaa kyyneltä, yksinäistä ilman pyyhettä.

Aloitan, ahdistun

yritän, innostun.

 Ahdistun.

Kesken kaikki, valmiiksi saatava.

 saaatanan saatana!

Joskus tuntuu tältä. Muistan sen elävästi, 

kun se iskee, vihaan sitä helvetisti.

En pääse mihinkään,

 tai pääsisin

mutten voisi siltikään.